Viima tapaa seuraavia noutajarouvia ja -neitiä useamman kerran viikossa, joten lienee syytä esitellä nekin :)

Parivuotias Miina eli Vimpulan Nokkela Noora on Viiman ehdoton bestis. Labbisvöyhäkkeellä on lehmän hermot mitä tulee Viiman kanssa peuhaamiseen. Se antaa pennun pureskella suupielensä tunnottomiksi ja luovuttaa jopa lelunsa ajoittain pennun käskystä. Myös vetoleikit onnistuvat näiltä kahdelta sovussa, kamalan ärinän säestyksellä. Tässä kuvassa tavallinen kohtaus lenkiltä. Miina "the Harvester" on hakenut tällä kertaa ainoastaan pienen kepin ja Viima "the Perässähengailija" yrittää pysyä kintereillä.

Pian seitsemänvuotias Muusa (Misty Lake's Icemoon) on melkoisen persoonallinen kultsirouva. Muusa pelkää mm. sateenvarjoja ja kattotuuletinta kuollakseen. Viiman kanssa mukavinta on se, kun voi ottaa lelun suuhun, kantaa sen pennun eteen ja äristä koko ajan hampaat näkyvillä niin, ettei Viima varmasti uskalla leluun koskea. Reilu kaveri siis :D Muusa rakastaa yli kaiken kiviä ja jäniksen jälkiä. Uimaankin se oppi kaksivuotiaana vasta, kun kivi osui sitä vahingossa päähän vedessä seistessä ja jokin ratas loksahti ilmeisesti paikoilleen, koska siltä seisomalta koira lähti uimaan! :)

Lauman matriarkka Ruttu (alias Orvokki -01) omaa sellaista arvovaltaa, jopa pennun silmissä, että jos Viima vahingossa erehtyy mustasta koirasta ja käykin puraisemassa tätä vanhusta takajalasta, niin silloin kannattaa tekeytyä mahdollisimman näkymättömäksi ja mahdollisimman pian. Tämä metsästystä ja dameja rakastava noutaja on pahan auto-onnettomuuden (lue:toinen jalka haudassa;) jälkeen saanut perheessä uusia etuoikeuksia, mm. koko päivän kestävät päikkärit kaitsijansa sängyllä. Työkoira siellä edelleen on tallella: viime syksynäkin tuli sorsat noudettua :)