Viiman joululahjalista on tänä jouluna hyvin selkeä ja yksiselitteinen:

- pehmeä lelu, jolla on raajat, silmät tai muu mukavasti erottuva uloke, ja joka sisältää mahd.paljon vanua

Tässä yhteiskuva jo edesmenneistä ystävistä. Mukana levossa mm. parrot, octopussy ja the seahorse.

lähikuvassa teddybear

Viiman mielestä ystävät vain paranevat aikojen saatossa, eikä se erottelekaan uskollisia ystäviään niiden tiettyjen vajaavaisuuksien vuoksi. Etualalla pari päivää perheeseen kuulunut kirpparilöytö Parrot, joka on vasta laihdutus/näännytyskuurinsa alkutaipaleella.

Tänä päivänä sekin tosin on jo yksijalkainen, silmätön ja hyvin, hyvin riutunut.

Omistaja toivoisi yksivuotiaalle Viimalle lahjaksi joulupukilta seuraavia ominaisuuksia:

- korvat

- entistä ehommat aivot

- "äänetön"-toiminnon

- "pause"-toiminnon

- ja kaiken kukkuraksi ripauksen n-ö-y-r-y-y-t-t-ä!

- jos ei näitä saa, niin saisko palautus-/vaihto-oikeuden ylläolevat ominaisuudet sisältävään vastaavaan tuotteeseen?

Ainiin, meille tänne Kuopijoon tulla tupsahti jäät ihan kerta ryssäyksellä. Onni ja autuus, kun voi aloittaa taas irti lenkityksen jo kotiovelta :) Muutama kuva Kallavedeltä tänään:

Sinne meni! Ja tosiaankin aina välillä menee, kun on keksinyt sellaisia kivoja mamman raivostuttamiskeinoja, kuten kiinniantamattomuus tai täysi kuurous :/

Tähän saakka myös pallot ja kepit on löytäneet tiensä takaisin heittäjälle ilman lisälenkkejä, mutta ei nykyään... usein keppi palautuu heittäjälle vasta koiran heitettyä se suussaan kunniakierroksen tai pari kierrellen ja kaarrellen, hmph.

Ai meilläkö uhma-/murros-/whatever -ikäinen espanjalainen?

On se silti kamalankamalankamalan kamala, ei kun siis söpö.