Aika tasan tarkkaan vuosi sitten Viima saapui pitkän odotuksen jälkeen uuteen kotiinsa. Tässä muistelmia vuoden takaa:

Petikin oli silloin melkoisen iso meidän rääpäleelle. Nykyään tuosta pedistä on jäljellä puolikkaat raamit sisuksineen ja puolikkaat ilman sisuksia. Ja peti on muutenkin siirretty koiravapaalle vyöhykkeelle, kun Viima tajusi ensimmäisten juoksujen huumassa, että tämän kanssahan voi köyriä...

Kaiken kaikkiaan vuosi on opettanut etenkin Viiman omistajalle paljon uutta koiran kouluttamisesta ja rotujen eroista. Noutajiin tottuneena on saanut muutaman kerran miettiä, että mitenhän tästä eteenpäin kun koira ei olekaan tehnyt jotain asiaa niin suoraviivaisesti kuin perus-kultsimussukka. Tai sitten se on tehnyt liiankin suoraviivaisesti, ihan ilman omistajan kehotusta, eikä sekään ole toiminut ;) Viima ei loppupeleissä tunnukaan enää niin "helpolle" tapaukselle vaan olen huomannut, että se tarvitsee ja kestää vähän jämäkämpiäkin kehotuksia välillä. Mitään yllätyksiä ei ole vuoden aikana tullut eteen ja tästä onkin hyvä jatkaa yhteistyötä koiran, koirakavereiden + omistajien ja kasvattajien kanssa.

Tänä vuonna suunnitelmissa olisi päästä aloittamaan agility jommassa kummassa tämän kaupungin seuroista. Ensi viikolla selvinnee toisen kohtalo. Puuharyhmässä jatketaan perustottis-treenailua ja lajien kokeilua taas keväämmällä. Näyttelyitä tulee eteen harvakseltaan aina silloin kun turkki on sopivassa pituudessa, seuraavat varmaan maaliskuussa. Loppukeväästä- alkukesästä olisi tarkoitus teettää koiralla terveystutkimukset (lonkat, kyynärät, silmät, selkä (?) ja loput (kilpparit) vielä loppuvuodesta lähempänä kahden vuoden ikää. Mahdollisesti edessä on myös MH-luonnekuvaus.

Näin edetään.