Kirjoittaja on lomaillut viime viikot hyvin, hyvin kaukana täältä ja Viima on siinä sivussa touhuillut kaiken näköistä muiden käskyttäjien kanssa. Erityisesti suhde kakkoskäskyttäjään:

oli näemmä syventynyt, kun koira käyttäytyi samalla tavalla minun tullessa viikkojen reissusta, kuin olisin vain pistäytynyt roskiksella. Enpä toki ihmettele, kun parivaljakko oli keskittynyt lähinnä rentoiluun ja pallon heittelyyn, eikä inhottavia kynsienleikkuita tai muita oltu muistettu (!) ollenkaan.

Tässä kuitenkin alkuun otos hetkestä, jolloin ykköskäskyttäjän oli lähdettävä lentokentälle ja kohti Malesiaa:

 

Viima siis tuuppasi oven auki ja otti niin sanotusti hatkat. Lopputulos kuitenkin tässä:

Minun makaillessa näissä maisemissa...

... harrasti Viima muun muassa hankijuoksua perinteiseen tyyliin:

Onneksi jotain rutiineista poikkeavaakin oli tarjolla. Alman ja Ursulan avulias ja ihana ihminen otti Viiman mukaansa Tuusniemen ryhmänäyttelyyn helmikuun puolella. Kyseinen ihminen kehui Viiman käyttäytyneen näyttelyissä kuin enkeli <3 Mitenkäs muutenkaan, ainahan se on sellainen ;) Tuloksena näyttelyistä oli EH ja JUK2. Arvostelu on luettavissa näyttelyt -osiosta. Kiitos vain H:lle koiran aktivoinnista!

Viiman kanssa on jatkettu agilityn alkeisiin perehtymistä joka perjantai. Nyt on neljä kertaa takana, joista yhdet treenit meni Viimalla A:n ja U:n ihmisen peesissä. Ensimmäisellä kerralla taidettiin tutustua esteistä perushyppyihin sekä renkaaseen. Sen jälkeen vuorossa on ollut i-h-a-n-a putki, ei-niin-ihana A-este ja erittäin sujuvasti ja häntä heiluen menneet puomi, pussi, verkkokepit ja muuri. Vielä ei ole tullut sellaista estettä eteen, ettei koira olisi suostunut tekemään. Mikään ei tunnu jännittävän vaan ennemminkin uutta kohti mennään vauhdilla. Agility on kyllä tuntunut tosi hauskalta lajilta ja onneksi jatkoa on tiedossa, kun kaikille ryhmäläisille pitäisi olla jatkoryhmiin paikat tiedossa :D Eilen aloitimme myös rally-tokon harjoitusryhmässä. Miten voikin pieni koira olla niin väsynyt tunnin harjoitusten jälkeen? Hyvä, että jaksaa takapenkille hypätä, kun on aivot joutuneet vähän hommiin. Ja ensi kuussa alkaa myös puuharyhmä ja pääsee taas metsään ja muualle rämpimään. Ihanaa siis, että talvi alkaa olla selätetty vähitellen!