Look at that huge (?) belly!! Montakohan sieltä on tulossa? Viisi näkyi ultrassa, mutta osahan on voinut vielä "abortoitua" ja toisaalta taas muutama voi olla piilossakin. Minulla on koko ajan pyörinyt luku seitsemän mielessä, mutta viisi olisi melko optimi hoidonkin kannalta :)

Viima muistuttaa päivä päivältä enemmän possua. Pitäisköhän siltä leikata edes tuo tupsu hännän päästä pois...? Viiman ruokahalukin on kuin possulla, kaikki uppoaa siis. Kyllä palailee oma raskausaika mieleen kun seurailee koiramamman elämänmenoa. Kaikki tapahtuu kuin hidastetussa filmissä ja parina yönä on pitänyt juoksuttaa koira ulkona pissillä. Pari kertaa olen myös tuntenut pentujen liikkeitä, IIK! Synnytys lähestyy ja viikon päästä täällä voi jo pyöriä pikkuisia perroja. Uskomatonta, miten minä selviän! :) Kaikki on valmiina synnytykseen; pyyhkeet, hammaslangat, vaaka ym. odottavat vain oikeaa hetkeä. Tuleva lauantai on merkkipaalu siinä mielessä, että silloin on tiineysvrk 57, jolloin pentujen pitäisi olla jo tarpeeksi vahvoja tähän maailmaan. Eli ensin lauantaita odotellessa ja sitten ne piinapäivät alkaakin. Päivittelen tänne tietoja nyt vähän useammin, jotta pentujen odottajat pysyvät tilanteen tasalla! Jos täällä on muuten lukijoita, joiden koira synnyttänyt, niin mikä oli tiineysvrk kun pennut teille syntyivät?

Putteen saa vielä liikettä sentään taikasana P-A-L-L-O!! Luulen, että Viima jättäisi synnytyksenkin kesken, jos sille sanoisi sanat: lenkille ja pallo ;) Tässä näette katseen syttymisen ja kropan jähmettymisen tuosta sanasta: kuulinko tosiaan oikein? Jos olisin sanonut toisen kerran, olisi Viima saanut pallohepulin. No sai se kuitenkin pallonsa ja nyt äänistä päätellen repii siitä päällyksiä irti...